Häämenu
Pitopöydästä haluttiin tehdä sellainen, joka edustaisi hääparin sukuhistoriaa eri maakunnista (Varsinais-Suomi, Häme ja Etelä-Pohjanmaa) sekä hääparin yhteisestä taipaleesta kuten kohtaaminen Kainuussa sekä nykyinen asuinpaikka Satakunnassa. Ruuissa haluttiin huomioita myös vuodenaika sekä ruokarajoitteet kuten esim. maitoproteiiniallergia. Siksi kaikki pitopöydän antimet ovat maidottomia paitsi vuohenmaidosta valmistettu levite. Pitopöytä sai hämmentävän ylistävät kehut, jonka väitän johtuneen entuudestaan tutuista toimijoista. Pitopalvelun kanssa olen ennenkin järjestänyt suurempiakin juhlia, ystäväni ja oman yrityksensa pyörittäjä tietää mitä me pitopöydältä haluamme ja lopuksi me pistimme omat kortemme kekoon.
Lopputulos: Aitoja mukaja ajatuksella tehty
Tarinat ruokien takaa
Tyrnimalja
Tyrni on sulhasen mieleen ja Satakunnan maakuntakasvi
Jääkellarin silakat ja puolukkarönttöset
Silakka on Varsinais-Suomen maakuntakala, jonka takia ko. kalaa halutiin.
Rönttönen on kainuulainen perinneruoka. Se on ohra- tai ruistaikinasta tehty piirakka, jossa on imellytetystä perunasta ja marjasta tehty täyte. Rönttöselle myönnettiin marraskuussa 2008 Euroopan unionin nimisuoja nimellä ”Kainuun rönttönen”.
Sienisalaatti
Kainuun tuliainen eli tutustuimme Suomusalmella Kultaisen kukon öljypohjaiseen sienisalaattiin, jota on tuunattu mieluisammaksi. Öljyyn tehty sienisalaatti on erityisesti sulhasen mieleen. Sienisalaatin sienet on omin käsin kerätty, tiätty ;)
Kaalisalaatti
Etikkapohjainen salaatti, joka oli menestys erityisesti BB-talon henkilökunnalle, kun aikoinaan sielläkin keikkaa morsio teki.
Sinsalla
Etelä-Pohjanmaalla sinsalla kuului pito- ja sunnuntairuokiin. Nykyisin sinsalla on yleinen jouluruoka, joka tunnetaan nimellä rosolli. Sana rosolli tulee venäjän sanasta 'rassol', joka merkitsee alkuaan suola- tai säilöntälientä.
Peuran paahtopaisti
Hääparille oli tärkeää mikäli lihaa tarjotaan, on se oltava vapaana elänyttä riistaa. Peura on haettu Inkoon Viltgårdista. Viltgård on yritys, joka huoltaa hehtaareittain mm. suurien kartanoalueiden riistakantaa.
Korvasienikastike
Korvasienet on omin käsin kerätty Kainuusta, jonne hääpari keväisin aina halajaa ”omille” apajilleen.
Ruisleivitetty ahven
Ahven on usein käytetty varsinaisuomalaisissa kalakeitoissa.
Peruna, punajuuri, muut juurekset
Kauden tuote
Kainuulainen tervaleipä, porkkanasämpylät ja kyrsä
Paras ruoka mitä Kainuusta hääpari on löytänyt on tervaleipä. Tervaleipä onkin erikseen tilattu suoraan paikalliselta yrittäjältä Kajaanista. Tervakauppa oli tärkeä elinkeino Kainuussa: "Minkä teet, tee se tervan kanssa" sanottiin ennen Kainuussa. Kyrsä on Turun alueen erikoisuus eli kuminalla maustettu ruisleipä. Kyrsällä on täysin eri merkitys esim. P-Pohjanmaalla, jossa morsiamen opiskeluporukalla lähdettiin kyrsän paistoon…eli paistamaan makkaraa.
Vuohenjuustolevite ja margariini
Hääpari on todennet esim. vuohituotteet ystävällisemmiksi allergioita silmällä pitäen kuin lehmän maidosta valmistetut tuotteet. Hunajalla maustettu levite on erityisesti sulhasen herkku. Margariinissa huomioitu maitop.-allergia
Kotikalja, vesi, sahti, raparperimehu (olut)
Häme on sahtimaakunta eli sahti kuuluu erottamattomasti hämäläisiin pitoihin. Sulhasella on vahva tausta mm. oluen – ja viini panemiseen. Koska morsiamen isän sukujuuret ovat Hämeessä (ja häätkin Hämeessä), hääpari halusi saada juhlapöytään hämäläistä perinnejuomaa, siis sahtia, jonka sulhanen on veljensä kanssa valmistanut. Olut tuli vähän niin kuin vanhingossa, mutta hyvä näin. Raparperimehu on myös itse tehty, jonka materiaali on morsiamen serkun myötämielisyydellä kerätty heidän pihaltaan Vetelistä.
Vadelmahyve
Sisältää hämäläistä talkkunaa. Koska siihen lisätään herneitä kauran ja ohran lisäksi on hämäläinen talkkunan runsaskuituisempi kuin muiden maakuntien talkkunat. Talkkuna sekoitettiin aluksi piimään ja myöhemmin viiliin eli toimi jälkiruokana tai nykyisen, esim. välipalana
Lipstikkakeksit
Eli liperi on lääkekasvi sekä mainio maustekasvi. Suomessa sen viljelyn painopiste oli Lounais-Suomessa Turun seudulla.
Kropsu ja mansikka-raparperihillo
Eli pohojalaanen pannari. Kropsun tulee olla ohut, kullanruskea-ruskea ja mielellään rapea pinnaltaan. Tämä on olennaisin ero pannukakkuun. Pannukakku taasen on paksu, ei kohoa samalla tavalla eikä ole rapea. Mansikka-raparperihillo tehtiin itse.
Hääkakkuna mustikka-kaurakermakakku
Hääparin ehdoton toivomus oli saada kauravispiin tehty hääkakku.
Kiitos hääruuan tekijöille, joita olivat Pitopalvelu R. Holappa, Perinnepata sekä itse hääpari/-väki